"Like a military church with a bunch of vegetarians"

𝜗𝜚⋆₊˚ for non-finnish speakers: do not trust the automatic translation, we use lots of slang and the translations are peculiar to say the least! ⋆˚࿔

   (Täs on ainoo nukkekuva minkä saatte täs postauksessa. Kävin tänää kuvaamassa eli fresh meat)

(Edit; otsikko ei liity aiheeseen, on vaa meidän uus hokema)

Wow uhkailin et en aio postaa blogiin mut postaan kuitenki kun kerrankin tuntuu siltä. Aika ennenkuulumatonta, paitsi että tässä on nyt sellanen henkilökohtainen vihan lehmä ojassa ja mun on pakko vähän aukoa päätä. Meinasin että teen hahmopostauksen mut siinä vaiheessa ku istuin alas ja aloin kirjottaa, niin alko tulla pelkkää väsynyttä purkamista. Voi olla että tää jää haunttaamaan mua sillee että häpeämiset tulille ja lentää koko postaus roskiin. Mut toisaalta en tiiä mitä hävettävää mulla on siinä että tää harrastus ei oo mitenkään täysin ongelmaton

täs ihan muina perseeseen ammuttuina karhuina

Lupaan et on siis iha hyvääkin ehtiny tapahtua tässä öööh melkein puolentoista vuoden aikana?? Mun todellakin pitäs postata JA LUKEA blogeja lisää, jotenkin tää on sellanen hitaan median kanava jota pitäis vaalia. Siunausta niille jotka oikeesti tänne postaa ja vielä sillee tasaisin väliajoin.

Nukkeilu on jääny jotenki tosi sivuun, elämä pies meitä about puolet tästä vuodesta niin käy ihan järkeen. Oon karsinu nukkeja, karsinu nukkeja ja vähän vielä karsinu lisää. Mietin tossa just järkyttyneenä et miten mulla on voinu olla yli 40 nuken kokoelma joskus 2024 kun pullipeja on nyt n. 20 (jos ei lasketa noita muutamia jotka lojuu oottamassa myyntiä) ja sekin tuntuu tosi paljolta. Kyllä noita kustomeja on muutama tulossa (Zeeta ja Lucia) mut pääasiassa oon ollu tosi vahvasti niissä fiiliksissä et nyt stuntti seis ei yhtään tee mieli enempää nukkeja. Tosin ostettiin kuitenkin Iiriksen kanssa uudet 1/6 mussukat testiin ja odotetaan että ne tulee postissa kotiin, Iiris niistä suunnitteleekin postausta. Tuntuu ihan kivalta siirtyä välillä pois pillupeista ja kuvata lääriä vähän muutakin. Kuvaaminen ylipäätään on taas ollu oma haasteensa ja ilonsa kun muuton jälkeen on joutunu etsimään uusia paikkoja eikä voi mennä sinne omaan turvalliseen puskaan kuvaamaan.

Erinäisistä syistä oon hankkinut itselleni semipermabännit somesta ja puhelimen selaimesta yms. (eli vaimolla on pin-koodi aikarajoituksiin), käyn erikseen lataamassa ig jos haluun postata kuvia tai meen erikseen tietokoneella jos on jotain oikeesti relevanttia. Mulla on kavereita jotka ei käytä somea juuri yhtään ja ne on inspiroinu mua kasaamaan itteni ja tekemään jotain muutaki ku doomscrollaamaan mielenterveyden hajalle (siihen tarvitaan 30min uutisia ja tyyliin redditiä ja avot hermoromahdus valmis).

Tohon pienoiseen pullipeihin kyllästymiseen vaikuttaa omalta osaltaan tuo nukkeinstan jatkuva sekoosi feeleröinnistä, mun aivot ei mitenkään kestä tollasta määrää myyntisyötettä joka pitää koko ajan valppaustasoja koholla. Oon ollut siis lopen kyllästynyt someen ihan riippumatta siitä, onko kyseessä nukkeig vai ei. Olin jo sillon 2025 kesällä ihan kierroksilla kun kaikki myi about jokaista kustomia ikinä ja sama on toistunu nyt tän syksyn aikana. Jokanen iso_nimi_nukke on myynnissä ja vaihdossa ja äitis isäs feelerinä jos nyt mummin paras kaveri ei osta tätä. Yksilö saa toki myydä mitä haluaa mistä vaan syystä, oon tässä itekin jotain myyntejä tehnyt ja yhä harkitsen. Sitä en tuomitse. Kuitenkin siinä vaiheessa kun kattoo tota koko instayhteisön massaspiralointia poisoneista ja polkista niin joo hei hei en jaksa.

                        mmmmmm yeah

Ylipäätään toi isojen nimien (Saran sanoin vois puhua varmaan kansallisaarteista) vaihtelu on tosi sisäpiirihommaa eli aika isolle osalle ihmisistä pääasiassa turhaa stressiä ja verenpaineen nousua kun kattelee noita ilmoituksia storyissa. Lisäksi se lietsoo mun mielestä vähän hysteriaa siitä että joku iso pitää saada, jotta pääsee sisään markkinoille, mikä on jotenkin tosi surullista. Tykkään kustomeista ihan sikana ja omakin kokoelma on nykyään todella kustomipainotteinen, mut en vaan jaksa sitä vääntöä mikä noiden kanssa tulee. Katoin että jotkut on alkanu ettiä taas enemmän stockeja ja honestly good for them, jotenkin ihan sairaasti vähemmän päänvaivaa (ja rahanmenoa).

Mikä tohon sekoamiseen auttaa on tekeminen, siis käsityöt ja kustomien ja peruukkien tekeminen. Koitetaan keksiä tapoja päästä materiaaleihin käsiks nyt kun EU ja rakas Suomen tulli on päättäny lisätä taas harrastajille hauskoja pikku sirkusrenkaita joiden läpi temppuilla (jeesus että on muuten kallista harrastaa nykyään ylipäätään). Siitä huolimatta lankaa on lankaa löytyy vaikka Kontista ja nyt on alkanu peak neulontakausi, eli kyllä sitä tekemistä riittää. Kuvaamistakin aion jatkaa matalalla kynnyksellä ja koittaa poistaa mitään ylimääräisiä stressitekijöitä siitä, ihan sama jos ne kaikki tyyliin näyttää samalta kunhan on kivaa. Välillä kyllä surutta hylkään tän yhteisön ja tuun takasin sit ku oon käyny jäähyllä.

NO MUT KUITENKI oon nyt ehkä yökänny pahimmat ulos ja voin jatkaa rauhallisin mielin?? siirtyä kirjottamaan sitä hahmopostausta? Woo. Jos jollain herää tästä jotain niin kommentoikaa toki